maanantai 27. huhtikuuta 2015
Alamäki.
Eihän siinä ole mitään järkeä hypätä vaa'alla koko ajan, mutta hyppäänpä kuitenkin kun en voi olla hyppäämättäkään.
Alamäki jatkuu, tänään vaaka näytti vähemmän kuin eilen. Kokonaistulos 3 kiloa viime perjantaista.
Uskon sen johtuvan siitä että ruokavaliossa ei ole nyt hiilaria niin paljon, n. 80g/päivä. Turvottaakin vähemmän. Päänsärky on kyllä aivan julmettu, tuntuu kuin asuisi jossain sumussa. Tosin veikkaan sen johtuvan myös kahvinpuutoksesta, olen pari päivää ollut ilman koska vatsa ei tätä nykyä enää halua sitä sisuksissaan pitää.
Aamupalan suhteen täytyy olla kekseliäs, sillä 2 kokonaista munaa ja 3 valkuaista ainakin keitettynä tekee todella tiukkaa. Tänään teinkin sitten munakkaan ja laitoin siihen kesäkurpitsaa ja tomaattia. Oli ihan sairaan hyvää.
Vyötärönympärys oli pienentynyt 2 cm.
Follow my blog with Bloglovin
sunnuntai 26. huhtikuuta 2015
Rasti seinään.
NYT se tapahtui. Vaa'an lukema lipui hienosti alaspäin. Tää on nyt vasta toinen kerta kun paino tipahtaa 4 kuukauden aikana, mutta mä toivon ettei se tyssää tähän, niinkuin viimeksi.
Sain uudet ruokaohjeet ja nyt syön 6 kertaa päivässä, ei pastaa, perunaa eikä riisiä. Kalorit 1500.
Kuulostaa mun mielestä mainiolta, sillä tykkään syödä ja nyt saan syödä kahden tunnin välein!
Eihän tämä ole pysyvä ratkaisu, vaan nyt pyritään löytämään se keino millä saataisiin se läski lähtemään ja sitten taas muokkaillaan. Pastattomuus ja perunattomuus tekee kyllä ihan saakelin tiukkaa
Mä olen niin helpottunut siitä, että nyt viikonlopun aikana se paino on tippunut 1,6 kiloa. Ehdin todella jo masentua siitä, että voiko oikeesti olla niin että ilman jotain lääkityksiä mä en saa painoa tippumaan. Mietin jo uudestaan sitä, että meen lääkärille puhumaan siitä laihdutusklinikasta jonne se mulle lähetteen olisi kirjoittanut. Sitten oltais vedetty 10 viikkoa Nutrilettia ja varmasti laihduttukin, mutta kuinka pysyvästi.
Mä haluan niin hitosti laihtua! Syömättömyydellä toki laihtuu, mutta mä en halua lähteä sille tielle koska metsästän terveyttä ja hyvää oloa. Kaikenlaiset vippaskonstit on niin nähty ja kuultu.
Mä lähetän universumille toiveen, että paino tästä jatkais tippumistaan tällä ruokaohjeella.
PLIIS!!!!!
Sain uudet ruokaohjeet ja nyt syön 6 kertaa päivässä, ei pastaa, perunaa eikä riisiä. Kalorit 1500.
Kuulostaa mun mielestä mainiolta, sillä tykkään syödä ja nyt saan syödä kahden tunnin välein!
Eihän tämä ole pysyvä ratkaisu, vaan nyt pyritään löytämään se keino millä saataisiin se läski lähtemään ja sitten taas muokkaillaan. Pastattomuus ja perunattomuus tekee kyllä ihan saakelin tiukkaa
Mä olen niin helpottunut siitä, että nyt viikonlopun aikana se paino on tippunut 1,6 kiloa. Ehdin todella jo masentua siitä, että voiko oikeesti olla niin että ilman jotain lääkityksiä mä en saa painoa tippumaan. Mietin jo uudestaan sitä, että meen lääkärille puhumaan siitä laihdutusklinikasta jonne se mulle lähetteen olisi kirjoittanut. Sitten oltais vedetty 10 viikkoa Nutrilettia ja varmasti laihduttukin, mutta kuinka pysyvästi.
Mä haluan niin hitosti laihtua! Syömättömyydellä toki laihtuu, mutta mä en halua lähteä sille tielle koska metsästän terveyttä ja hyvää oloa. Kaikenlaiset vippaskonstit on niin nähty ja kuultu.
Mä lähetän universumille toiveen, että paino tästä jatkais tippumistaan tällä ruokaohjeella.
PLIIS!!!!!
maanantai 20. huhtikuuta 2015
Kun joku tökkii, on keksittävä jotain muuta.
Voin käsi sydämellä sanoa, että olen kulauttanut kitusiini hyvin hyvin monta litraa mehukeittoa. Mehukeittoa aamupalassa, välipalassa, iltapalassa.... Mehukeitto sitä ja mehukeitto tätä. Nyt olen rehellisesti sanottuna ihan kurkkuani myöten täynnä sitä.
Mietinkin pitkään, millä korvata mehukeitto näissä -paloissa. Sattumalta törmäsin kaupassa muissa asioissa pyöriessäni Bonne-nimiseen hedelmäsoseeseen. Makuja oli kaikenlaisia ja tutkailtuani tuoteselostusta, halusin ehdottomasti kokeilla. Näissä ei ole mitään lisätty, sisältävät ainoastaan sitä itseään. Minulle on aina plussaa se, mitä puhtaamassa muodossa suustani laitan tavaraa sisuksiini. Sillä kun on varmasti kokonaisvaltaisesti vaikutusta koko kropan toimintaan.
Koska sose on makeuttamaton, vaati hiukan pullamössöinen makupalettini totuttelua, mutta pian raikkaus ja puhtaus veivät mennessään. Enää en aio lorauttaa ällömakeita, aspartaamille maistuvia mehukeittoja ruokiini
Mietinkin pitkään, millä korvata mehukeitto näissä -paloissa. Sattumalta törmäsin kaupassa muissa asioissa pyöriessäni Bonne-nimiseen hedelmäsoseeseen. Makuja oli kaikenlaisia ja tutkailtuani tuoteselostusta, halusin ehdottomasti kokeilla. Näissä ei ole mitään lisätty, sisältävät ainoastaan sitä itseään. Minulle on aina plussaa se, mitä puhtaamassa muodossa suustani laitan tavaraa sisuksiini. Sillä kun on varmasti kokonaisvaltaisesti vaikutusta koko kropan toimintaan.
Koska sose on makeuttamaton, vaati hiukan pullamössöinen makupalettini totuttelua, mutta pian raikkaus ja puhtaus veivät mennessään. Enää en aio lorauttaa ällömakeita, aspartaamille maistuvia mehukeittoja ruokiini
torstai 16. huhtikuuta 2015
Moikka pitkästä aikaa.
No täällä taas. Kaikenlaisia kommervenkkejä on tullut kokeiltua. Paino ei tippunut PT:n ohjeistetulla 1800 kalorin ruokavaliolla. Sen jälkeen nostettiin ylikaloreille, koska mun kroppa on varmasti vuosien epämääräisyyden jäljiltä kaikkinensa aivan sekaisin.Eli nyt on syöty hyvin, 2300 kaloria päivässä! Mutta suurin yllätys on ollut mulle se, että eipä ole paino edes noussut! Onko mun aineenvaihdunta vaan niin seis, että kroppa ei osaa käyttää mitään mitä se saa, oikein, vaan imee kaiken saamansa sisuksiinsa. Luulisi tosin että kulutusta reilusti suurempi kalorimäärä näkyisi jossain mutta eipä vaan näy, paino on ja pysyy samassa. On ollut jo sieltä tammikuusta sen 109. Kävi välillä 108, mutta pompsahti takaisin tuohon 109:ään. Kyllä on ollut mielenkiintoinen ruokamatka, ja on ollut mielenkiintoista nähdä miten kroppa reagoi. Ei mitenkään!
Maanantaina tiputamme reippaasti kalorit taas alas, kun soluista on tehty ensin näillä ylikaloreilla nälkäisiä. Odotan, että paino putoaa, mutta en odota liikoja.
Voisin ihan oikeasti tirvaista sitä ihmistä, joka tulee mulle seuraavan kerran sanomaan että laihtuu kun kuluttaa enemmän kuin syö, ja lihoo jos syö enemmän kuin kuluttaa. Vastaukseni molempiin kun on tiukka EI, henkilökohtaisen realistisen kokeilun jälkeen.
Maanantaina tiputamme reippaasti kalorit taas alas, kun soluista on tehty ensin näillä ylikaloreilla nälkäisiä. Odotan, että paino putoaa, mutta en odota liikoja.
Voisin ihan oikeasti tirvaista sitä ihmistä, joka tulee mulle seuraavan kerran sanomaan että laihtuu kun kuluttaa enemmän kuin syö, ja lihoo jos syö enemmän kuin kuluttaa. Vastaukseni molempiin kun on tiukka EI, henkilökohtaisen realistisen kokeilun jälkeen.
perjantai 30. tammikuuta 2015
Viikkopunnitus.
Heippa taas!
Kävinpä tuossa heti aamutuimaan vaa'alla vain huomatakseni ettei paino ole tipahtanut, eikä tosin noussutkaan viime perjantaista. Tulos on siis edelleenkin 109.3kg.
Vyötärönympärys on pienentynyt 1,5cm.
En uskonutkaan kovin suureen heilahdukseen ensimmäisen viikon suhteen, sillä kropalla on paljon opeteltavaa.
Huomionarvoista on se, että vaikka lautaselliset on aivan julmetun kokoisia, on syöminen alkanut helpottaa. Kaikki kasvikset ja itse ruoka menee jo hyvin alas. PT:n kanssa juteltiin, että on tärkeää syödä kaikki mitä hän on listannut, sillä onhan kasviksissa toki kuituja, vitamiineja ja mineraaleja. Kuidun saanti on muutoin tällä ruokavaliolla aika vähäistä.
Kaikenlaisia erilaisia juttuja huomaa kropassa, jotka voi toki liittyä muuhunkin mutta haluaisin liittää ruokavalion muutokseen koska ovat alkaneet samoihin aikoihin; naama kukkii, päätä särkee ja maha on löysällä.
Vedenjuonti on sellainen asia, että se vaatii kai eniten ponnisteluja. Puolitoista litraa, ja kaksikin menee ihan hyvin, mutta kolme... Siinä on jo työ ja tuska. Olen ottanut keinoja käyttöön; juon huoneenlämpöistä vettä (mitä muuten suositellaankin sen takia että imeytyy paremmin), ja lorautan sinne sitruunanmehua. Jokaisen ruokailun yhteydessä, ruuan jälkeen juon ison lasin. Ehkä siihenkin tottuu.
Ruokakuvia en nyt taida laittaa, kun ne on joka päivä kuitenkin niitä samoja :D
Kävinpä tuossa heti aamutuimaan vaa'alla vain huomatakseni ettei paino ole tipahtanut, eikä tosin noussutkaan viime perjantaista. Tulos on siis edelleenkin 109.3kg.
Vyötärönympärys on pienentynyt 1,5cm.
En uskonutkaan kovin suureen heilahdukseen ensimmäisen viikon suhteen, sillä kropalla on paljon opeteltavaa.
Huomionarvoista on se, että vaikka lautaselliset on aivan julmetun kokoisia, on syöminen alkanut helpottaa. Kaikki kasvikset ja itse ruoka menee jo hyvin alas. PT:n kanssa juteltiin, että on tärkeää syödä kaikki mitä hän on listannut, sillä onhan kasviksissa toki kuituja, vitamiineja ja mineraaleja. Kuidun saanti on muutoin tällä ruokavaliolla aika vähäistä.
Kaikenlaisia erilaisia juttuja huomaa kropassa, jotka voi toki liittyä muuhunkin mutta haluaisin liittää ruokavalion muutokseen koska ovat alkaneet samoihin aikoihin; naama kukkii, päätä särkee ja maha on löysällä.
Vedenjuonti on sellainen asia, että se vaatii kai eniten ponnisteluja. Puolitoista litraa, ja kaksikin menee ihan hyvin, mutta kolme... Siinä on jo työ ja tuska. Olen ottanut keinoja käyttöön; juon huoneenlämpöistä vettä (mitä muuten suositellaankin sen takia että imeytyy paremmin), ja lorautan sinne sitruunanmehua. Jokaisen ruokailun yhteydessä, ruuan jälkeen juon ison lasin. Ehkä siihenkin tottuu.
Ruokakuvia en nyt taida laittaa, kun ne on joka päivä kuitenkin niitä samoja :D
keskiviikko 28. tammikuuta 2015
Uutuuksia.
Melkein viikko on tullut oltua uudella ruokavaliolla, eli 1800 kaloria päivässä.
Sen lisäksi, mun pitäisi syödä 800g kasviksia päivässä ja täytyy sanoa että se on tuntunut tosi vaikealta. Mahakin on ilmeisesti sitä mieltä, koska se on lakannut toimimasta. Toki kyse on myös ihan siitä että kroppa on jonkinlaisessa shokissa kun se saakin yhtäkkiä ruokaa ihan koko ajan monta kertaa päivässä.
Pitäisi antaa aikaa sellainen kuukausi, ennenkuin pystyy sanomaan onko tämä mulle hyvä juttu vai ei. Mutta noi kasvikset... Puoli kiloa menee kyllä heittämällä. Onneksi tässä ei ole mitään pakkopullaa juuri niin tehdä kun on sanottu, ja varmasti saa soveltaa ja muutella. PT ei ole laskenut kasviksista tulevia kaloreita listaan, joten senkään suhteen en ole huolissani, koska ne kasvikset eivät ole tämän ruokavalion kulmakivi. Olen miettinyt myös vatsan toimivuuden kannalta jotain muutaman päivän kehon puhdistuskuuria, tai suolenpuhdistuskuuria, mutta en oikein tiedä mikä olisi hyvä ja onko siitä oikeasti hyötyä. Pitäisi tutkia asiaa.
Toinen ongelma on mun unirytmi. Koska olen kotirouva, mulla ei ole mikään pakko herätä aamulla aikaisin tai mennä aikaisin nukkumaan, ja minähän en mene. Vaikka pitäis. Se taas sotkee koko ruokailurytmin kun aamupala ja lounas saattaa jäädä välistä. Mutta kun en tahtoisi sieltä vällyjen välistä nousta ruuan takia. Onhan se nyt vähän hassua laittaa kello herättämään siksi että pitää syödä. Tosin toisenlainen rytmi tuo kyllä säännöllisyyttä ja liikkuvuutta ja kaikkea muutakin mukavaa arkipäiviin ja ehkä pääsis aikasemmin nukkumaankin jos nousisi aikaisin. Olen liian mukavuudenhaluinen...
Seuraa kuvapläjäys viimeaikojen ruokailuista. Jokaisella aterialla n. 400 kaloria paitsi välipalalla pikkusen vähemmän. Tästä puuttuu yhellä lounaalla syöty lohi-bataattiruoka.
Sen lisäksi, mun pitäisi syödä 800g kasviksia päivässä ja täytyy sanoa että se on tuntunut tosi vaikealta. Mahakin on ilmeisesti sitä mieltä, koska se on lakannut toimimasta. Toki kyse on myös ihan siitä että kroppa on jonkinlaisessa shokissa kun se saakin yhtäkkiä ruokaa ihan koko ajan monta kertaa päivässä.
Pitäisi antaa aikaa sellainen kuukausi, ennenkuin pystyy sanomaan onko tämä mulle hyvä juttu vai ei. Mutta noi kasvikset... Puoli kiloa menee kyllä heittämällä. Onneksi tässä ei ole mitään pakkopullaa juuri niin tehdä kun on sanottu, ja varmasti saa soveltaa ja muutella. PT ei ole laskenut kasviksista tulevia kaloreita listaan, joten senkään suhteen en ole huolissani, koska ne kasvikset eivät ole tämän ruokavalion kulmakivi. Olen miettinyt myös vatsan toimivuuden kannalta jotain muutaman päivän kehon puhdistuskuuria, tai suolenpuhdistuskuuria, mutta en oikein tiedä mikä olisi hyvä ja onko siitä oikeasti hyötyä. Pitäisi tutkia asiaa.
Toinen ongelma on mun unirytmi. Koska olen kotirouva, mulla ei ole mikään pakko herätä aamulla aikaisin tai mennä aikaisin nukkumaan, ja minähän en mene. Vaikka pitäis. Se taas sotkee koko ruokailurytmin kun aamupala ja lounas saattaa jäädä välistä. Mutta kun en tahtoisi sieltä vällyjen välistä nousta ruuan takia. Onhan se nyt vähän hassua laittaa kello herättämään siksi että pitää syödä. Tosin toisenlainen rytmi tuo kyllä säännöllisyyttä ja liikkuvuutta ja kaikkea muutakin mukavaa arkipäiviin ja ehkä pääsis aikasemmin nukkumaankin jos nousisi aikaisin. Olen liian mukavuudenhaluinen...
Seuraa kuvapläjäys viimeaikojen ruokailuista. Jokaisella aterialla n. 400 kaloria paitsi välipalalla pikkusen vähemmän. Tästä puuttuu yhellä lounaalla syöty lohi-bataattiruoka.
Iltapala |
Aamupala |
Lounas |
Aamupala |
Iltapala |
Välipala |
Päivällinen |
Lounas |
Päivällinen |
Iltapala |
sunnuntai 25. tammikuuta 2015
Elämässä pitää olla myös nautintoja.
En tiedä onko se jollain tapaa psyykkistä, vai mitä mutta nyt kun olen vähentänyt ruuan syöntiä ja syön säännöllisemmin, ruoka maistuu ihan oikeasti paremmalta.
Mulla on ollut jo pitkään selkeesti jonkinlaista ahmintahäiriötä ja ruokaa on pitänyt mättää suuhun maistamatta ja nauttimatta siitä. Kunhan sitä vaan saa, ja paljon.
On sinänsä ikävää että syömishäiriöstä puhuttaessa tulee mieleen vaan anoreksia ja bulimia, vaikka on tutkittu että nykyään ahmintahäiriö on syömishäiriöistä yleisin. Suomessakin siitä kärsii todella iso lukumäärä. Sen vuoksi ei vain hakeuduta hoitoon, koska pelätään kohtelua, ja tunnetaan häpeää.
Lihavan ihmisen kohdalla ei juuri koskaan ajatella sitä, että ylensyönti ja ahmiminen on korvien välissä. Lihava on vain laiska ja tyhmä, kun ei ymmärrä laihduttaa. Lääkäriinkin kun menee, vaikkapa sen takia että ranne on kipeä tai päähän sattuu, niin syy on aina ylipainossa eikä todellista syytä lähdetä edes etsimään.
Tosiasiassa lihava jos kuka tietää tasan tarkkaan syövänsä liikaa, ja teoriassa on hallussa kaikki maailman tieto miten läskeistä pääsee eroon, mutta pään sisällä on asiat niin vinksallaan ettei se kertakaikkiaan onnistu ennenkuin sen pään sisäisen maailmansa on saanut kondikseen.
Koska elämästä, ja ruuasta pitää nauttia, menimme eilen mieheni kanssa häälahjaksi saadulle illalliselle Lappi-ravintolaan. Uskomaton paikka! Vanha kaihoisa suomalainen iskelmä soi, sisällä kaikki oli tehty puusta; pöydät ja tuolit ja seinät ja katot. Pieni piskuinen kyltti ulkona kätki sisäänsä aivan mielettömän hienon mökkimäisen tunnelman kynttilävalaistuksineen.
En ajatellut kaloreita. Söin poronfilettä, jälkiruuaksi leipäjuustoa ja lakkahilloa hyvillä mielin.
Mulla on ollut jo pitkään selkeesti jonkinlaista ahmintahäiriötä ja ruokaa on pitänyt mättää suuhun maistamatta ja nauttimatta siitä. Kunhan sitä vaan saa, ja paljon.
On sinänsä ikävää että syömishäiriöstä puhuttaessa tulee mieleen vaan anoreksia ja bulimia, vaikka on tutkittu että nykyään ahmintahäiriö on syömishäiriöistä yleisin. Suomessakin siitä kärsii todella iso lukumäärä. Sen vuoksi ei vain hakeuduta hoitoon, koska pelätään kohtelua, ja tunnetaan häpeää.
Lihavan ihmisen kohdalla ei juuri koskaan ajatella sitä, että ylensyönti ja ahmiminen on korvien välissä. Lihava on vain laiska ja tyhmä, kun ei ymmärrä laihduttaa. Lääkäriinkin kun menee, vaikkapa sen takia että ranne on kipeä tai päähän sattuu, niin syy on aina ylipainossa eikä todellista syytä lähdetä edes etsimään.
Tosiasiassa lihava jos kuka tietää tasan tarkkaan syövänsä liikaa, ja teoriassa on hallussa kaikki maailman tieto miten läskeistä pääsee eroon, mutta pään sisällä on asiat niin vinksallaan ettei se kertakaikkiaan onnistu ennenkuin sen pään sisäisen maailmansa on saanut kondikseen.
Koska elämästä, ja ruuasta pitää nauttia, menimme eilen mieheni kanssa häälahjaksi saadulle illalliselle Lappi-ravintolaan. Uskomaton paikka! Vanha kaihoisa suomalainen iskelmä soi, sisällä kaikki oli tehty puusta; pöydät ja tuolit ja seinät ja katot. Pieni piskuinen kyltti ulkona kätki sisäänsä aivan mielettömän hienon mökkimäisen tunnelman kynttilävalaistuksineen.
En ajatellut kaloreita. Söin poronfilettä, jälkiruuaksi leipäjuustoa ja lakkahilloa hyvillä mielin.
perjantai 23. tammikuuta 2015
Peliliikkeitä
Tämän viikon olen siis tehnyt muutoksia ruokavalioon; en ole santsannut niinkuin yleensä aina ja muutenkin olen kontrolloinut ateriakokoja.
Samalla tein peliliikkeitä myös toisaalla, eli hommasin itselleni personal trainerin suunnitteleman ruokavalion, tavoitteena pudottaa 20-30 kiloa, ainakin näin "alkuun".
Selväähän on, että syön liian vähän, mutta kerralla paljon. Nyt siihen tulee kuitenkin muutos, ja samalla nousee päivittäinen kalorimääräkin 1800 kaloriin. Odotan innolla mitä tällainen yhtäkkinen kalorien nosto tekee, alkaako aineenvaihdunta toimia paremmin ja putoaako paino.
Näin perjantaisin punniten itseni. Tänäpäiväisen perjantaipuntarin tulos on -3.3kg viikonlopusta.
Eli paino nyt:
109.5kg
Nesteethän ne alussa lähtee, mutta hyvä suunta :)
Tässäpä meikäläisen aamupalaa tältä päivältä, uuden ruokavalion mukaan.
Mehukeittoa, raejuustoa ja tattarihiutaleita, sekä oliiviöljyä (en ole ihan varma tykkäänkö tuosta oliiviöljystä tuolla...).
Ohjeen mukaan mittaan tarkkaan ihan kaiken ja tästä lähin syön 5 kertaa päivässä.
Motivaatio on nyt kohdillaan, haluan pysyä terveenä tulevaisuudessakin ja jaksaa.
Samalla tein peliliikkeitä myös toisaalla, eli hommasin itselleni personal trainerin suunnitteleman ruokavalion, tavoitteena pudottaa 20-30 kiloa, ainakin näin "alkuun".
Selväähän on, että syön liian vähän, mutta kerralla paljon. Nyt siihen tulee kuitenkin muutos, ja samalla nousee päivittäinen kalorimääräkin 1800 kaloriin. Odotan innolla mitä tällainen yhtäkkinen kalorien nosto tekee, alkaako aineenvaihdunta toimia paremmin ja putoaako paino.
Näin perjantaisin punniten itseni. Tänäpäiväisen perjantaipuntarin tulos on -3.3kg viikonlopusta.
Eli paino nyt:
109.5kg
Nesteethän ne alussa lähtee, mutta hyvä suunta :)
Tässäpä meikäläisen aamupalaa tältä päivältä, uuden ruokavalion mukaan.
Mehukeittoa, raejuustoa ja tattarihiutaleita, sekä oliiviöljyä (en ole ihan varma tykkäänkö tuosta oliiviöljystä tuolla...).
Ohjeen mukaan mittaan tarkkaan ihan kaiken ja tästä lähin syön 5 kertaa päivässä.
Motivaatio on nyt kohdillaan, haluan pysyä terveenä tulevaisuudessakin ja jaksaa.
tiistai 20. tammikuuta 2015
Alkuviikon pöperöitä.
Alkuviikon ruokailut on vähän lisääntyneet viikonlopusta, ja täysi olokin on suurimman osan ajasta. Jotenkin tosi vaikea miettiä sellainen kultainen keskitie että olis hyvä olla.
Kiloklubi on antanut sen kaloritavoitteen 1500 jolla pitäisi paino pudota, eikä se täyty juuri ikinä. Niinä päivinä kun se täyttyy, on tosi possuolo ja tuntuu että on syönyt ihan hirveesti.
Mulla on sairaudesta johtuva todella hidas aineenvaihdunta ja näin on ollut koko mun ikäni. Pitäisi siis syödä tosi vähän kerralla, useita kertoja päivässä. Olin joskus puolisen vuotta sairaalassa kerralla, ja siinä aikana laihduin 13 kiloa sillä rytmillä; aikaisin ylös, syöminen 5 kertaa päivässä ja aikaisin nukkumaan. Miksi se 5 kertaa on niin vaikeeta toteuttaa kotioloissa? Mulla olisi auvoinen elämä jos joku aina sanoisi että nyt pitää syödä ja laittaisi sen aterian nenän eteen. Mutta jos tää ois helppoa, niin eihän lihavia ihmisiä olisi, niinhän?
Maanantai:
Aamupalaksi kaks paistettua kananmunaa (ei paistorasvaa), kaks riisikakkua, kurkkua, salaattia, tomaattia ja viinirypäleitä, jogurttia jossa on puolikas banaani. Kunnon tuhti aamupala sunnuntain jälkeen, kun koko päivän kalorit oli se vajaa 500. Kyllä muuten maistu hyvältä. Kalorit jo tässä kohtaa 506. Lounaaksi opiskelujen ohella nopea yksittäinen nuudelipussi, salaattia, kurkkua. Mun pitäisi välttää vehnää, ohraa ja kauraa mutta näitä hairahduksia tulee. Sen kyllä sit huomaakin. Naama punottaa ja kutiaa. Päivällisestä ei oo kuvaa, mutta se on täsmälleen sama ku eilenkin eli kesäkeitto ja sit lisäksi kolme gluteenitonta näkkäriä Oivariinilla. Illalla sit vähän repes, ja söin about desin kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä, ja imuttelin yhen karkkitikkarin. Iltapalaksi tein gluteenittomia sämpylöitä, niistä tuli tosi hyviä. En käyttäny leivonnassa rasvaa enkä hiivaa. Niitä söinki sit kolme...
Päivän kalorit:
1487kcal
Tiistai:
Tänäänkin alotin tuhdisti kahella paistetulla kananmunalla ilman rasvaa, ja sämpylällä plus kurkku ja salaatti. Päivälliseksi tein keitettyjä perunoita ja paistoin 10% rotukarjan naudanjauhelihaa, jossa oli kasa pakastevihanneksia ja loraus tomaattimurskaa. 2 perunaa, ja n. 100-150g jauhelihaa. Iltapalaksi taas sämpylä Oivariinilla ja appelsiini. Nyt on aika turpea olo.
Päivän kalorit:
884kcal.
Kiloklubi on antanut sen kaloritavoitteen 1500 jolla pitäisi paino pudota, eikä se täyty juuri ikinä. Niinä päivinä kun se täyttyy, on tosi possuolo ja tuntuu että on syönyt ihan hirveesti.
Mulla on sairaudesta johtuva todella hidas aineenvaihdunta ja näin on ollut koko mun ikäni. Pitäisi siis syödä tosi vähän kerralla, useita kertoja päivässä. Olin joskus puolisen vuotta sairaalassa kerralla, ja siinä aikana laihduin 13 kiloa sillä rytmillä; aikaisin ylös, syöminen 5 kertaa päivässä ja aikaisin nukkumaan. Miksi se 5 kertaa on niin vaikeeta toteuttaa kotioloissa? Mulla olisi auvoinen elämä jos joku aina sanoisi että nyt pitää syödä ja laittaisi sen aterian nenän eteen. Mutta jos tää ois helppoa, niin eihän lihavia ihmisiä olisi, niinhän?
Maanantai:
Aamupalaksi kaks paistettua kananmunaa (ei paistorasvaa), kaks riisikakkua, kurkkua, salaattia, tomaattia ja viinirypäleitä, jogurttia jossa on puolikas banaani. Kunnon tuhti aamupala sunnuntain jälkeen, kun koko päivän kalorit oli se vajaa 500. Kyllä muuten maistu hyvältä. Kalorit jo tässä kohtaa 506. Lounaaksi opiskelujen ohella nopea yksittäinen nuudelipussi, salaattia, kurkkua. Mun pitäisi välttää vehnää, ohraa ja kauraa mutta näitä hairahduksia tulee. Sen kyllä sit huomaakin. Naama punottaa ja kutiaa. Päivällisestä ei oo kuvaa, mutta se on täsmälleen sama ku eilenkin eli kesäkeitto ja sit lisäksi kolme gluteenitonta näkkäriä Oivariinilla. Illalla sit vähän repes, ja söin about desin kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä, ja imuttelin yhen karkkitikkarin. Iltapalaksi tein gluteenittomia sämpylöitä, niistä tuli tosi hyviä. En käyttäny leivonnassa rasvaa enkä hiivaa. Niitä söinki sit kolme...
Päivän kalorit:
1487kcal
Tiistai:
Tänäänkin alotin tuhdisti kahella paistetulla kananmunalla ilman rasvaa, ja sämpylällä plus kurkku ja salaatti. Päivälliseksi tein keitettyjä perunoita ja paistoin 10% rotukarjan naudanjauhelihaa, jossa oli kasa pakastevihanneksia ja loraus tomaattimurskaa. 2 perunaa, ja n. 100-150g jauhelihaa. Iltapalaksi taas sämpylä Oivariinilla ja appelsiini. Nyt on aika turpea olo.
Päivän kalorit:
884kcal.
maanantai 19. tammikuuta 2015
Taustoja
Ajattelin vähän tähän kirjata taustoja ja ylipäätään tilannetta siitä missä nyt ollaan.
Aloin lihomaan ensimmäisen kerran yläasteella, ollen siihen asti normaalipainoinen. Jalkaani tuli ongelmia ja jouduin käyttämään kipsiä kahden vuoden ajan. Tänä aikana lihominen alkoi, koska söin entiseen tapaani. Muistan lääkärissä ollessa sen, että lääkäri totesi mun tarvitsevan enemmän salaattia ja siihen päättyi painosta keskustelu.
Olen vähän sitä mieltä, että tuolloin lääkärin tai muun hoitohenkilökunnan olisi pitänyt painon nousun huomatessaan tarjota muutakin apua kuin vain todeta syömään lisää salaattia.
Meillä kotona syötiin aina ihan tavallista kotiruokaa, eikä kukaan muu meidän perheestä ollut silloin ylipainoinen. En minäkään ollut, olin ennen aktiivinen.
Silloin en vain ymmärtänyt, että liikkumattomuus ja liiallinen ravinnonsaanti johtaa ylipainoon. Olisi pitänyt suhteuttaa saamansa ravinto siihen mitä kulutti.
Paino pysyi samoissa lukemissa 75kg pitkään, kunnes muutin ensimmäisen poikaystäväni kanssa yhteen. Muutin vieraaseen kaupunkiin, enkä juuri käynyt missään kun en tuntenut ketään. Päivät oli tylsiä ja söin tylsyyteeni. Söin myös yhtä isoja annoksia kuin silloinen poikaystävä, ja paino nousi 95:een reilussa parissa vuodessa.
Laihduin erottuamme takaisin 80-75kg hujakoille. Tästä alkoi myös näihin päiviin asti kestänyt jalan ongelmien paheneminen ja liikkuminen väheni entisestään. Paino nousi nousemistaan. Nyt kun ollaan tässä, paino on noussut tuonne yli 110 kilon ja se on sairaalloista ylipainoa. Menin viime kesänä naimisiin ja tarkoitus oli laihduttaa. Sen sijaan lihosin entisestään.
En ole koskaan ollut mikään tunnesyöjä, mutta kuten aiemmin totesin, söin tylsyyteen. En voinut käydä töissä ja päivisin ei ollut hirveästi tekemistä kun ei voinut liikkua. Soppa oli valmis.
Annoskoot kasvoivat hiljalleen ja oltiin jo tilanteessa, etten voinut hallita syömistäni. Saatoin syödä kaiken mitä valmistin, ja tein ruokaa oikeasti kokonaiselle neljän hengen perheelle vaikka olin itsekseni.
Vähitellen ruuasta on siis muodostunut ongelma.
Pidän makeastakin, mutta varsinaiset herkut eivät ole koskaan olleet minulle mikään kynnys, vaan ruoka. Rakastan ruokaa, mutta vihaan sitä minkälainen ylivalta sillä on.
Sitä on monen tosi vaikea ymmärtää, mitä se on kun ruoka hallitsee mieltä. Tekee mieli ottaa paljon, saada suu täyteen ruokaa ja sitten ottaa vielä lisääkin.
Epäilemättä kyseessä on psyykkinen asia. Jonkinlaista ahmintahäiriötäkin kenties.
Ruoka on siitä inhottava riippuvuus, että sitä ei voi lakata syömästä vaan täytyy oikeasti käydä se kivikkoinen tie takaisin sille polulle että syö oikein. Se vie kauan aikaa, sillä aivot ja kroppa on niin totutettu ylensyöntiin että ne tekevät varmasti kaikkensa että hairahtuisin. Ja olen hairahtanutkin. Eipä tämä ole ensimmäinen kerta kun alan laihduttaa.
Kaksi vuotta sitten pidin 7 viikon Nutrilett-kuurin jonka aikana laihduin 11 kiloa. Takaisinhan ne tuli, kun söi niinkuin ennen.
Nyt opettelen syömään niin, että siinä on jotain järjeäkin.
Aloin lihomaan ensimmäisen kerran yläasteella, ollen siihen asti normaalipainoinen. Jalkaani tuli ongelmia ja jouduin käyttämään kipsiä kahden vuoden ajan. Tänä aikana lihominen alkoi, koska söin entiseen tapaani. Muistan lääkärissä ollessa sen, että lääkäri totesi mun tarvitsevan enemmän salaattia ja siihen päättyi painosta keskustelu.
Olen vähän sitä mieltä, että tuolloin lääkärin tai muun hoitohenkilökunnan olisi pitänyt painon nousun huomatessaan tarjota muutakin apua kuin vain todeta syömään lisää salaattia.
Meillä kotona syötiin aina ihan tavallista kotiruokaa, eikä kukaan muu meidän perheestä ollut silloin ylipainoinen. En minäkään ollut, olin ennen aktiivinen.
Silloin en vain ymmärtänyt, että liikkumattomuus ja liiallinen ravinnonsaanti johtaa ylipainoon. Olisi pitänyt suhteuttaa saamansa ravinto siihen mitä kulutti.
Paino pysyi samoissa lukemissa 75kg pitkään, kunnes muutin ensimmäisen poikaystäväni kanssa yhteen. Muutin vieraaseen kaupunkiin, enkä juuri käynyt missään kun en tuntenut ketään. Päivät oli tylsiä ja söin tylsyyteeni. Söin myös yhtä isoja annoksia kuin silloinen poikaystävä, ja paino nousi 95:een reilussa parissa vuodessa.
Laihduin erottuamme takaisin 80-75kg hujakoille. Tästä alkoi myös näihin päiviin asti kestänyt jalan ongelmien paheneminen ja liikkuminen väheni entisestään. Paino nousi nousemistaan. Nyt kun ollaan tässä, paino on noussut tuonne yli 110 kilon ja se on sairaalloista ylipainoa. Menin viime kesänä naimisiin ja tarkoitus oli laihduttaa. Sen sijaan lihosin entisestään.
En ole koskaan ollut mikään tunnesyöjä, mutta kuten aiemmin totesin, söin tylsyyteen. En voinut käydä töissä ja päivisin ei ollut hirveästi tekemistä kun ei voinut liikkua. Soppa oli valmis.
Annoskoot kasvoivat hiljalleen ja oltiin jo tilanteessa, etten voinut hallita syömistäni. Saatoin syödä kaiken mitä valmistin, ja tein ruokaa oikeasti kokonaiselle neljän hengen perheelle vaikka olin itsekseni.
Vähitellen ruuasta on siis muodostunut ongelma.
Pidän makeastakin, mutta varsinaiset herkut eivät ole koskaan olleet minulle mikään kynnys, vaan ruoka. Rakastan ruokaa, mutta vihaan sitä minkälainen ylivalta sillä on.
Sitä on monen tosi vaikea ymmärtää, mitä se on kun ruoka hallitsee mieltä. Tekee mieli ottaa paljon, saada suu täyteen ruokaa ja sitten ottaa vielä lisääkin.
Epäilemättä kyseessä on psyykkinen asia. Jonkinlaista ahmintahäiriötäkin kenties.
Ruoka on siitä inhottava riippuvuus, että sitä ei voi lakata syömästä vaan täytyy oikeasti käydä se kivikkoinen tie takaisin sille polulle että syö oikein. Se vie kauan aikaa, sillä aivot ja kroppa on niin totutettu ylensyöntiin että ne tekevät varmasti kaikkensa että hairahtuisin. Ja olen hairahtanutkin. Eipä tämä ole ensimmäinen kerta kun alan laihduttaa.
Kaksi vuotta sitten pidin 7 viikon Nutrilett-kuurin jonka aikana laihduin 11 kiloa. Takaisinhan ne tuli, kun söi niinkuin ennen.
Nyt opettelen syömään niin, että siinä on jotain järjeäkin.
sunnuntai 18. tammikuuta 2015
Viikonlopun ruokailut
Tästä se lähtee!
Olen 34 vuotias rouvasnainen etelä-Suomesta, ja olen kyllästynyt läskeihini. Tässä blogissa kuvaan syömiseni valehtelematta ja mitään poistamatta jotta voin konkreettisesti nähdä syömiseni, seuraan edistymistä ja pohdin suhdettani ruokaan. Merkitsen kaikki syömiseni Kiloklubin ruokapäiväkirjaan, johon tässä blogissa nähdyt kalorimäärät perustuvat.
Painon on pudottava. Pituuteni on 162 ja tämänhetkinen painoni 111.3kg. Hirvittävä luku.
Nyt se on kuitenkin loppu, ja matkani alkaa tästä. Tervetuloa seuraamaan!
Perjantaina:
Iso kuppi Eael Grey teetä maidolla, maustamatonta jogurttia, soijahiutaleita ja puolikas banaani, päivällisellä papupastaa jossa oli 15% ruokakermaa, ja feta-salaattia jossa pesto-oliiviöljy salaatinkastiketta. Iltapalaksi kreikkalaistyyppinen jogurtti mansikkakastikkeella.
Päivän kalorit:
975kcal.
Paino:
112.8kg
Lauantaina:
Aamupalasta ei ole kuvaa mutta söin maustamatonta jogurttia johon pilkoin viisi viinirypälettä, kolme riisikakkua jossa oli päällä eilistä fetasalaattia, kahvia maidolla yhden mukin.
Lähdimme Isoon Omenaan jossa join ison lasin mustaa teetä maidolla ja kana-kolmioleivän.
Päivälliseksi quorn-tortilloja jonka sisältö oli; quorn-fileitä, kurkkua, fetaa, salaatinlehtia, guacamolea ja creme fraishcea. Söin niitä KOLME! Illalla 6 karkkia.
Päivän kalorit:
1187kcal
Sunnuntai:
Aamupaino:
111.3kg
Aamupalaksi kuppi kahvia maidolla ja maustamatonta jogurttia, sekä muutama viinirypäle.
Päivälliseksi punaiseen maitoon tehty kesäkeitto jossa voita, gluteeniton näkkileipä Oivariinilla.
Iltapalaksi teetä maidolla ja riisikakkuja Oivariinilla.
Kalorit:
489kcal (Liian vähän!!)
Olen 34 vuotias rouvasnainen etelä-Suomesta, ja olen kyllästynyt läskeihini. Tässä blogissa kuvaan syömiseni valehtelematta ja mitään poistamatta jotta voin konkreettisesti nähdä syömiseni, seuraan edistymistä ja pohdin suhdettani ruokaan. Merkitsen kaikki syömiseni Kiloklubin ruokapäiväkirjaan, johon tässä blogissa nähdyt kalorimäärät perustuvat.
Painon on pudottava. Pituuteni on 162 ja tämänhetkinen painoni 111.3kg. Hirvittävä luku.
Nyt se on kuitenkin loppu, ja matkani alkaa tästä. Tervetuloa seuraamaan!
Perjantaina:
Iso kuppi Eael Grey teetä maidolla, maustamatonta jogurttia, soijahiutaleita ja puolikas banaani, päivällisellä papupastaa jossa oli 15% ruokakermaa, ja feta-salaattia jossa pesto-oliiviöljy salaatinkastiketta. Iltapalaksi kreikkalaistyyppinen jogurtti mansikkakastikkeella.
Päivän kalorit:
975kcal.
Paino:
112.8kg
Lauantaina:
Lähdimme Isoon Omenaan jossa join ison lasin mustaa teetä maidolla ja kana-kolmioleivän.
Päivälliseksi quorn-tortilloja jonka sisältö oli; quorn-fileitä, kurkkua, fetaa, salaatinlehtia, guacamolea ja creme fraishcea. Söin niitä KOLME! Illalla 6 karkkia.
Päivän kalorit:
1187kcal
Sunnuntai:
Aamupaino:
111.3kg
Aamupalaksi kuppi kahvia maidolla ja maustamatonta jogurttia, sekä muutama viinirypäle.
Päivälliseksi punaiseen maitoon tehty kesäkeitto jossa voita, gluteeniton näkkileipä Oivariinilla.
Iltapalaksi teetä maidolla ja riisikakkuja Oivariinilla.
Kalorit:
489kcal (Liian vähän!!)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)